Mikä on FinEst Link Initiative?

FinEst Link on aloite, jonka perustajia ja toimeenpanijoita ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron ja Suomen liikenneministeriöt sekä Uudenmaan ja Harjun maakunnat. Finnish-Estonian Transport Link -yhteistyöasiakirja hyväksyttiin Tallinnassa 5.1.2016.

FinEst Link -yhteistyön tavoitteena on kehittää Helsingin ja Tallinnan välistä liikkumista ja parantaa liikenneyhteyksiä. Sen puitteissa selvitetään myös Helsinki-Tallinna rautatietunnelin taloudellisia edellytyksiä ja vaikutuksia. Lisäksi kehitetään sähköistä matkalippua ja Suomi-Viro reittiopasta.

Nämä sivut tarjoavat tietoa Helsingin ja Tallinnan välisestä liikkumisesta kiinnostuneille kaupunkilaisille, virkamiehille ja medialle. Sivuille on koottu tilastoja, tutkimustietoa ja muuta taustaa Helsingin ja Tallinnan välisestä liikkumisesta sekä siihen liittyvistä projekteista. Voit myös lähettää kysymyksiä sivujen teemoista oheisella kyselylomakkeella.

Sivut on toteutettu Helsingin kaupungin ja Uudenmaanliiton tilauksesta ja toistaiseksi niitä ylläpidetään Helsingin kaupungin elinkeino-osastolta.

Faktoja liikkumisesta

Helsingin ja Tallinnan välinen liikkuvuus on lisääntynyt läpi 2000-luvun. Matkustajamäärät ovat kasvaneet Helsingin ja Tallinnan välisessä lauttaliikenteessä jopa muiden taloudellista toimeliaisuutta kuvaavien indikaattorien laskiessa. Nykyään Suomenlahden yli matkustaa noin 8 miljoonaa henkeä vuosittain, josta noin 20 % on muualta tulevia turisteja, loput suomalaisia ja virolaisia. Henkilöautoja Suomenlahden yli siirtyi vuonna 2014 1,2 miljoonaa. Helsingin kaupungin KPMG:llä teettämän, tilastokeskuksen lukuihin perustuvan arvion mukaan, suurempi osa Helsinkiin työn vuoksi matkustavista ihmisistä tuli vuonna 2010 Tallinnasta kuin muista Suomen suurista kaupungeista, kuten Turun, Tampereen tai Itä-Suomen suunnista. Uusi arvio valmistuu helmikuussa 2016 Taloustutkimus TA:n toimesta.

Henkilöautoliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä

Tarkempia lukumääriä Helsingin ja Tallinnan välisestä liikenteestä tässä Ulla Tapanisen esitys Helsinki-Tallinna liikenne

Helsinki-Tallinna rautatietunneli?


Helmikuussa 2015 valmistui Sweco Projekt AS:n kumppaneineen laatima esiselvitys Helsingin ja Tallinnan välisen merenalaisen rautatietunnelin kustannuksista ja taloushyödyistä. Työn päämäärä oli tutkia, kannattaako tarkempaa selvitystä merenalaisesta rautatietunnelista tehdä.

Swecon selvityksessä tutkittiin osakeyhtiömuotoista mallia. Laskelmien mukaan alkuinvestointi merenalaisen rautatietunnelin rakentamiseen palautuisi rahoittajille matkustaja- ja rahtilipputulojen muodossa 40 vuodessa. Tulot on laskettu vuoden 2014 laivalippujen hinnoin, jonkin verran vuotta 2014 suuremmilla matkustajamäärillä. Selvää on, että suuri osa sekä rahti- että matkustajaliikenteestä jäisi edelleen laivoille.

Yksinkertaisen laskelman mukaan Suomenlahden alittava tunneli olisi mahdollista toteuttaa käyttämättä juurikaan verovaroja vaan rautatietunneli olisi liiketaloudellisesti kannattava investointi. Edellyttäen, että EU tukisi rakentamista noin 40 % rahoituksella. Prosenttiosuus on sama, jolla EU nyt tukee Tanskan ja Saksan välisen Rödby – Puttgarden tunnelin rautatieosuutta. EU tavoittelee nopeaa junaverkostoa ympäri Euroopan ja kaksi pääkaupunkia yhdistävällä hankkeella on hyvä mahdollisuus saada rahoitusta.

Tutkimuksen mukaan on kannattavaa selvittää yhteyttä edelleen. Jatkotutkimusta tehdään mahdollisesti FinEst Link-nimisen hankkeen puitteissa EU:n Central Baltic ohjelman rahoituksella. Hankkeen rahoitus selviää keväällä 2016.

 

Helsinki–Tallinna-tunneli verrattuna muihin tunneleihin

Tulevaisuuden liikkuminen ja digitalisaation vaikutus?

digitalization

Helsingissä ja Tallinnassa varaudutaan liikkumiseen muutokseen. Finest Link-yhteistyössä tuotettua tietoa voidaan käyttää laajalti hyväksi avoimen datan rajapintojen avulla. On tärkeää huolehtia siitä, että tietoa voidaan käyttää myös rajat ylittävissä palveluissa kehittämishankkeisiin, sovellusten hittämiseen, tutkimukseen ja tulevaisuuden liiketoimintaan. Rajapintojen erilaisuus tai tiedon yhteismitattomuus ei saa estää palvelukehitystä.

Viro ja Suomi ovat EU:n johtavia maita avoimen datan ja älyratkaisujen käytössä. Liikkuminen yhdistää kaupunkeja luonnollisella tavalla ja lisääntyvä autoliikenne on ongelma sekä Tallinna vanhassa kaupungissa että Helsingin Jätkäsaaressa ja sen ympäristössä.

FinEst Link Initiative haluaa hyödyntää suomalais-virolaista osaamista ja tehdä Helsingin ja Tallinnan kaupungeista alueen, jossa voidaan testata vaikeitakin uusia liikkumiskonsepteja, ensimmäisenä EU:ssa. Viranomaisten hyvän yhteistyön tulee tukea ja mahdollistaa. Tiedonvaihtoa, toiminnan koordinaatiota ja yhteisiä ideoita varten on perustettu suomalais-virolainen valtion ja kaupungin toimijat kokoava koordinaatioryhmä, jonka toimintaa voi seurata täällä.

Rajat ylittävä metropolialue, Talsinki-Hellinna ?

Helsingin ja Tallinnan yhteistyöllä on pitkä historia. 1990-luvulla yhteistyö oli konkreettista parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja tiivistä lähes kaikilla kaupungin toimialoilla. Suuri muutos yhteistyössä oli Viron liittyminen Euroopan Unioniin 2004, joka mahdollisti muun muassa yhteisen EU-rahoituksen hakemisen kaupunkien projekteille. 2000-luvulla kaksoiskaupunkiteemoja on eri tahojen toimesta tuotu julkiseen keskusteluun säännöllisesti. Kaupunkien yhteistyönä on tuotettu muun muassa Demos Helsingiltä tilattu Hellinna-kirja, Tallinnan kaupungin Twin City in-making -artkkelikokoelma ja OECD:n Cross-Border Innovation -raportti.

Vuosina 2009 – 2011 EU-rahoitteinen Helsinki-Tallinn Transport and Planning Scenarios -projekti tutki ihmisten ja tavaroiden liikkumista Suomen ja Viron välillä. Tutkimusten avulla oli mahdollista hahmottaa rajat ylittävä työssäkäyntialue ja saada tietoa Helsinki-Tallinnassa jo elävien yrittäjien, työntekijöiden ja opiskelijoiden kokemuksista. Tilastotiedon pohjalta yhteistyölle on saatu uudenlaista näkökulmaa ja mittareita. Tiedonkeruu jatkuu edelleen, sillä suuri osa Virossa ja Suomessa tuotetuista tilastoista ei ole sellaisenaan vertailukelpoista Helsinki-Tallinnan käyttöön.

2000-luvulla rajat ylittävä toiminta on myös tullut osaksi arkipäivää yhä useammille kaupunkilaisille. Liikkuminen Suomenlahdella on yhä merkittävämpää jokapäiväisen elämän järjestämiseksi Helsingissä ja Tallinnassa. Helsingin ja Tallinna välillä liikkuu viikoittain kymmeniä tuhansia työmatkalaisia. Toisaalta rajat ylittävä alue voi luoda myös mahdollisuuden kokeilla palveluita, tarjota ratkaisuja ja saada näistä kokemuksia kahdessa erilaisessa yhteiskunnassa.

Pääkaupunkeina Helsinki ja Tallinna ovat Viron ja Suomen kehityksen edelläkävijöitä, bruttokansantuotteen nostajia, innovaatiokeskittymiä ja kaupunkimaisen elämäntyylin mahdollistajia sitä kaipaaville. Tallinna ja Helsinki tarjoavat asukkailleen erilaiset asumisympäristöt, mahdollisuudet yrittämiseen, palveluihin ja erilaisille arvoille rakentuvat yhteiskunnat. Yhdessä sisarkaupungit voisivat olla enemmän kuin väestömääränsä summa, halutessaan jopa kiinnostavin rajat ylittävä alue Euroopassa. Niiden välillä pitäisi kuitenkin päästä siirtymään mahdollisimman helposti, jotta koko alueen osaaminen tulisi parhaaseen mahdolliseen käyttöön.